Sateenkaarisanomat

 

Mikä Kalevala on ja mihin sitä tarvitaan?

Voidaan perustellusti sanoa, että Kalevala on sisäisesti meissä, sillä sisäisissä kokemuksissamme, elämyksissämme, avautuvat sen kertomukset siten, että koemme niiden puhuvan ‘juuri minulle’ - selittämättömällä tavalla.

Kalevalan sanomaa voimme kuitenkin oppia ymmärtämään ja sen kautta opimme ymmärtämään paremmin myös itseämme.

Kalevalaisilla ’syntysanoilla’ muodostetaan ’voimakuvia’. Niiden kautta opitaan ymmärtämään, mitä on olla ihminen ja tuntemaan, mikä itse olemme.

Kalevalaisen itsetuntemuksen opiskelu on mielenkiintoista, verrattoman hauskaa ja luovaa toimintaa: jokainen pääsee kokeilemaan oman samponsa takomista.

Miksi Louhi Pohjolan emäntä halusi surmauttaa joutsenen Tuonelan joelta? Mitä eroa on sillä, tahtooko vai haluaako? Mitä Louhi tahtoi ja Lemminkäinen halusi?

Miksi Lemminkäinen ei pystynyt surmaamaan joutsenta? Monenlaisia vastauksia löytyy.

Kertomuksen Marjatasta ja hänen Karjalan kuninkaaksi kruunatusta pojastaan voi ymmärtää myös eräänä ihmisen minuuden kehityskuvana.

Näitä asioita käsittelevä Kalevala-koulu alkaa Konsan Kartanossa 24.10. (katso s. 15). Kurssisarjan päätösviikonloppuna on otollista koota yhteen Marjatan pojassa aikaisempina viikonloppuina läpikäyty kalevalainen kolmijako - sielun kolme laatua: Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen ja pyrkiä kokoamaan niistä eheä omakohtainen ihmiskuva ja ihmiskäsitys.

Kalevala on kansakunnan henkinen muisti, ihmisyyden peili, omatunto, joka kertoo mikä ihminen on, minkalaiseksi ihmisen tulisi tulla ja miten se voi tapahtua. Ja mikä parasta, Kalevala saa sen tapahtumaan.

Tule kuuntelemaan Seppo Huunosen luento Henkisen kasvun tie Kalevalassa Sateenkaaripäiville 27.9.

Seppo Huunonen
Kalevalaisen Kulttuurin Liiton puheenjohtaja

Impi antaa ”hapsiansa” uuden kanteleen kieliksi.
Akseli Gallen-Kallela, puupiiros

Marjatan pojan kastaminen Karjalan kuninkaaksi.
Akseli Gallen-Kallela, puupiiros