Sateenkaarisanomat

 

Musiikin korkeammat oktaavit

Musiikki on ihmiskunnan ihmeellisimpiä keksintöjä. Vai onkohan se lainkaan ihmiskunnan keksintö? Jos ihmiskunta on vain LÖYTÄNYT musiikin, joka on aina ollut olemassa, aikojen aamusta tai Big Bangistä lähtien? Ja jospa juuri ääni ja musiikki muodostavat yhdyssiteen näkyvän ja näkymättömän maailman välille.

Mm. Intian pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että koko kosmos sai alkunsa äänestä, siemenäänestä. Intiassa tätä luomisen ääni-ilmiötä kuvataan käsitteellä Naada Brahma, Jumala on ääni, tai luominen tapahtuu äänen avulla. Tuon alkuäänen, Anahata Naadan, soiva muoto on pyhä OM-tavu, jonka suuret mystikot ovat kuulleet läpäisevän koko todellisuuteemme.

Kaikki soi – niin ylhäällä kuin alhaalla

Tämä ajatus äänen kosmisista ulottuvuuksista ei suinkaan ole vieras myöskään läntisessä traditiossamme. 2500 vuotta sitten elänyt Pythagoras, suuri mystikko, matemaatikko, muusikko, tiedemies ja filosofi puhui sfäärien soitosta, taivaallisesta laulusta, jonka planeetat tuottivat kulkiessaan kiertoratojaan pitkin. Kun hänen oppilaansa kysyivät häneltä, miksi he eivät kuulleet sitä, Pythagoras vastasi, että heidän korvansa olivat yksinkertaisesti turtuneet tälle äänelle.

On jollain lailla sekä hämmästyttävää että luonnollista, että nykyaikainen tiede on omalla tavallaan todistanut Pythagoraan näkemyksen sfäärien harmoniasta. NASA lähetti nimittäin useita avaruusluotaimia 1980-luvulla tutkimaan aurinkokuntaamme. Luotaimissa oli kehittyneintä siihenastista teknologiaa, ja yksi niiden tehtävistä oli tutkia aurinkotuulen ja kunkin planeetan magnetosfäärin kohtaamiseen liittyviä ilmiöitä.

Luotainten tallentama materiaali lähetettiin Maahan ja dekoodattiin tutkijoiden toimesta. Tässä dekoodauksessa käytettiin mm. oktaavia lakia, eli mistä tahansa äänestä - jonka sävelkorkeus on määriteltävissä - voidaan tehdä oktaavia korkeampia ääni kertomalla tuo äänen taajuus kahdella, ja oktaavia matalampi ääni jakamalla alkuperäinen taajuus samalla tavoin kahdella. Näin avaruudelliset ilmiöt ja äänitapahtumat saatiin tuotua korvien kuuloalueen piiriin.

Näillä NASA:n taltioinneilla taivaat soivat. Monet ihmiset, jopa musiikin ammattilaiset, pitävät näitä äänimaailmoja musiikkina.

Kirjassani ”Musiikin korkeammat oktaavit” on hyvin pitkälle kyse siitä, että äänen ja musiikin rooli niin ihmisen elämässä kuin kenties koko universumin prosesseissa on paljon tärkeämpi kuin olemme tähän mennessä ymmärtäneet.

Tätä roolia voi hahmottaa mm. seuraavalla tavalla:
1) Luonnon ja universumin musiikki – makrokosmoksen musiikki
2) Musiikki ihmisessään itsessään – mikrokosmoksen musiikki
3) Ihmisen luoma musiikki

Yleensä meillä lienee taipumus ymmärtää vain tuo viimeinen kategoria varsinaisesti musiikkina. Kuitenkin luonnon ja universumin, makrokosmoksen, äänet soivat kaiken aikaa, kuten mm. NASA:n taltioinnit todistavat. Mikä hämmästyttävintä, monet äänet luonnossa muistuttavat todella likeisesti musiikillisia ilmiöitä. Ja monet suuret säveltäjät ovat saaneet suurta innoitusta juuri luonnon äänimaailmasta.

Korva kuulee – jo ennen syntymää

Musiikillinen kokemus- ja elämysmaailmamme alkaa jo kauan ennen syntymäämme. Korva on nimittäin ensimmäinen elin, joka kehittyy täyteen toimintavalmiuteen ja myös ensimmäinen aistielin, joka alkaa toimia. Tämä tapahtuu sikiövaiheessa tavallisesti kahdeksannen viikon aikana. Suunnilleen 18-19 viikon kuluttua hedelmöittymisestä korvan kuulokyky on täysin kehittynyt. Sikiö kuulee äidin kehon rytmit samoin kuin sen musiikin, jota äiti raskausaikana kuuntelee.

Tutkimukset kertovat myös sen, että jo sikiö tallentaa kuulemiaan ääniä muistiin. Tämä varhainen ääni-informaatio on tallennettu “kuulomuistimme” äänikirjastoon. Äänen pitkä historia henkilökohtaisessa elämässämme alkaa siis jo varhain, kauan ennen kuin silmämme näkevät päivänvalon.

Ensimmäiset äänikokemuksemme voivat olla myös suorastaan surrealistisia. Ranskalainen tri Alfred A. Tomatis (1920-2001), ”Äänen Einstein” ja ”Korvan Sherlock”, on tutkinut ja matkinut monia ääniä, joita sikiö kuulee syntymää edeltävässä äänimaailmassa. Kelluessaan vesikalvon nesteessä kohdun tummassa ympäristössä sikiö kuulee äidin fysiologian ja puheen ääniä sekä ulkomaailman ääniä äidin kehon kautta suodatettuina.

Kuuden kuukauden ikäinen sikiö liikuttaa kehoaan äidin puheen rytmissä. Tomatiksen mukaan äänikommunikaatio on äidin ja hänen vatsassaan olevan lapsen tärkein yhdysside. Äidin ääni ei anna ainoastaan emotionaalista ravintoa lapselle, vaan valmistaa tätä myös hankkimaan kielitaidon syntymän jälkeen.

Monilla näistä sikiön kuulemista äänistä on melkeinpä arkkityyppinen kvaliteetti, joka muistuttaa luonnollisen elinympäristön tai musiikin ääniä. Äidin hengitysrytmi on kuin valtameren tyrskyt ja hänen sydämenlyöntinsä kuin etäiset rummut. Hänen puheensa kuulostaa hyönteisten kuoron sekalaiselta kudokselta ja hänen ruoansulatuksensa pienen virran kuohuvalta pinnalta.

Nämä ovat perusrytmejä ja –ääniä, jotka ovat mallina olemisellemme maailmassa. Ehkä tämä osaltaan selittää sen, miksi vaikkapa valtameren mainingit tai puron solina vaikuttavat moniin meistä niin voimakkaasti. Me nimittäin kuulemme silloin uudelleen kaikuja painottoman sikiövaiheen äänimaailmoista.

Korva on yksi tärkeimmistä väylistä tiedostamattomaan mieleemme, piilotajuntaamme. Tämä on voitu todeta, kun erilaisia luonnonääniä (kuten valtameren aaltojen, tuulen, delfiinien ja valaiden, heinäsirkkojen ja ihmisten ääniä) on prosessoitu sähköisesti eri oktaaveissa, nopeutettu ja hidastettu, ajettu erilaisten äänisuodattimien lävitse ja “upotettu” erityisesti taajuuksiin, jotka resonoivat aivoaaltojen kanssa.

Mielenkiintoinen erikoisuus tällaisissa ikiaikaisissa luonnollisissa äänissä ja orgaanisissa äänissä on se, että niillä on taipumus kuulostaa toisiltaan eri oktaaveissa. Esimerkiksi delfiinien ja valtameren äänet 64-kertaisesti hidastettuina kuulostavat hyvin samanlaisilta kuin ihmisääni ja jotkut Voyager I:n ja II:n tekemistä avaruusäänityksistä.

Normaalit delfiiniäänet kahdella oktaavilla hidastettuina kuulostavat linnuilta. Merilokkien äänet hidastettuina kahdella oktaavilla kuulostavat puolestaan delfiineiltä. Nopeutettu ihmisääni kuulostaa aluksi linnuilta ja sitten delfiineiltä jne. Näillä kaikilla äänillä on todettu olevan voimakas vaikutus nimenomaan tiedostamattomaan mieleen – korvan kautta.

Korva on yleensä myös viimeinen aistielin, joka lakkaa toimimasta. Tästä syystä sillä on tärkeä rooli esimerkiksi aivokuoleman määrittämisessä. Voimme hyvin sanoa, että ääni on mukana sekä ihmiselämän alku- että päätepisteessä.

Musiikin henkinen noste

Musiikillisia rakenteita on kuultavissa kaikkialla. Luonto ympärillämme ja avaruus kaikessa laajuudessaan sisältävät niitä. Tietysti useimmille musiikki hahmottuu kuitenkin sävellysten ja konserttien kautta. Hyvän musiikin avulla me voimme saada paljon henkistä nostetta elämäämme ja edistää taivaltamme tällä pyhiinvaellusmatkallamme.

Monet suuret säveltäjämestarit ovat olleet pitkällä myös henkisessä kehityksessään. He ovat tallentaneet musiikkiinsa suuria asioita ja virtauksia tuleville sukupolville. On meistä kiinni, haluammeko päästä osallisiksi tästä soivasta aarrelippaasta.

Hyvä musiikki mm. stimuloi ja kehittää kehomme eteerisiä energiapyörteitä, chakroja, joiden hyvinvointi, aktiivisuus ja keskinäinen tasapaino ovat suhteessa terveyteemme. Musiikki vaikuttaa voimakkaasti myös hienokehoihimme, mm. eetteri-, tunne- ja mentaalikehoomme, jotka nekin kaipaavat välillä kunnollisia äänikylpyjä. Esimerkiksi Beethovenin 3. sinfonia, ”Eroica” sekä Brahmsin 1. ja 3. sinfonia eheyttävät hienosti esoteerista anatomiaamme, joka saattaa joskus väsyä henkisessä työssä.

Opiskeluun saa hienoa sykettä ja piristystä mm. Vivaldin, Mozartia ja Brahmsin musiikista. Ylipäänsä barokin aikana (n. 1600-1750) sävellettyjen instrumentaalisten mestariteosten, vaikkapa juuri Vivaldin ja Johann Sebastian Bachin sävellysten, hitaat osat virittävät erinomaisesti aivoja ja lisäävät oppimiskapasiteettiamme, niin kuin monet tutkimukset todistavat. Brahmsin musiikki on mannaa esimerkiksi kirjoittajille, kun taas Chopinin teokset avaavat mystiikan verhoja.

Esimerkkejä on toki paljon muitakin, ja lukijani löytää niin tahtoessaan varmasti lisää näyttöä hyvän musiikin henkisesti eheyttävästä ja kohottavasta voimasta. Musiikki on vielä osin käyttämätön ”luonnonvara” henkisen kehityksemme suhteen, joten uskallan suositella suurten mestareiden äänivitamiineja jokaiselle lukijalle.

Erkki Lehtiranta
Smiling Stars • www.smilingstars.fi • erkki [ät] smilingstars.fi

Erkki Lehtirannan kirjoja:

Musiikin korkeammat oktaavit (Dialogia, 2. painos 2005)

Suomen luonnon valkoista magiaa (yhdessä Leena Niemelän kanssa; Smiling Stars, 2007)

Astrologia ja Henkinen Tie - pyhiinvaellus tähtien valossa (Smiling Stars, 2008)

Kasvien viisaus, kivien muisti (yhdessä Leena Niemelän kanssa; Smiling Stars, 2009)